1. kon­tak­ki

Sinul­le, oi Ju­ma­lan­syn­nyt­tä­jä, voi­tol­li­sel­le so­ta­jouk­ko­jen joh­ta­jal­le, me, Sinun pal­ve­li­ja­si, vaa­rois­ta pääs­tyäm­me kii­tok­sek­si vei­saam­me voit­to­vir­ren. Pe­las­ta mei­dät kai­kis­ta vaa­rois­ta, sillä Si­nul­la on valta voit­ta­ma­ton, että huu­tai­sim­me Si­nul­le:

Iloit­se, Mor­sian, avio­ta tun­te­ma­ton!

1. ii­kos­si

Ylien­ke­li lä­he­tet­tiin tai­vaas­ta tuo­maan ilo­sa­no­maa Ju­ma­lan­syn­nyt­tä­jäl­le ja näh­des­sään Sinun, oi Herra, ruu­miil­lis­tu­van, hän häm­mäs­tyi ja ter­veh­ti Neit­syt­tä ruu­miit­to­mien olen­to­jen ää­nel­lä:

Iloit­se Sinä, jonka kaut­ta ilo koit­taa; iloit­se, sillä Sinun kaut­ta­si ki­rous pois­tuu. Iloit­se, lan­gen­neen Ada­min pe­las­tuk­sen kut­su­ja; iloit­se, Eevan mur­heen­kyy­ne­leis­tä va­paut­ta­ja. Iloit­se, kor­keus, jonne ih­mis­a­ja­tus ei yllä; iloit­se, sy­vyys, jota en­kel­kat­se­kaan ei ta­voi­ta. Iloit­se, sillä Sinä olet Ku­nin­kaan is­tuin; iloit­se, sillä Sinä kan­nat kaik­keu­den kan­ta­jaa. Iloit­se, au­rin­gon nousun koin­täh­ti; iloit­se, li­hak­si­tul­leen Ju­ma­lan Äiti. Iloit­se Sinä, jonka kaut­ta luo­ma­kun­ta uu­dis­tuu; iloit­se Sinä, jonka kaut­ta Luoja tulee lap­su­kai­sek­si.

Iloit­se, Mor­sian, avio­ta tun­te­ma­ton!

2. kon­tak­ki

Tie­täen it­sen­sä puh­taak­si Pyhä Neit­syt sanoo pe­lot­ta Ga­brie­lil­le: Sie­lul­le­ni on työ­läs­tä hy­väk­syä neit­seel­li­sen syn­nyt­tä­mi­sen outoa sa­no­maa, jonka tuot, lausuen: Hal­le­lu­ja!

2. ii­kos­si

Tah­toen kä­sit­tää kä­sit­tä­mät­tö­män Neit­syt sanoi sa­nan­tuo­jal­le: Kerro mi­nul­le, kuin­ka voi neit­syt-äi­dis­tä syn­tyä poika? En­ke­li vas­ta­si hä­nel­le pel­vol­la, lausuen:

Iloit­se, Kol­mi­nai­suu­den pyhän sa­lai­sen pää­tök­sen to­teut­ta­ja; iloit­se, hil­jai­suut­ta kai­paa­vien usko. Iloit­se, Kris­tuk­sen ih­meit­ten alku; iloit­se, Hänen ope­tuk­sen­sa täyt­ty­mys. Iloit­se, Ju­ma­lan tai­vaas­ta kul­ke­ma por­ras; iloit­se, ih­mi­set tai­vaa­seen saat­ta­va silta. Iloit­se, en­kel­ten häm­mäs­te­le­mä ihme; iloit­se, pa­ho­jen hen­kien su­re­ma haa­voit­ta­ja. Iloit­se, Val­keu­den se­lit­tä­mät­tö­mäs­ti syn­nyt­tä­nyt; iloit­se, sa­lai­suu­te­si kai­kil­ta kät­ke­nyt. Iloit­se Sinä, joka yli­tät vii­sai­den tie­don; iloit­se Sinä, joka va­lis­tat us­ko­vain mie­len.

Iloit­se, Mor­sian, avio­ta tun­te­ma­ton!

3. kon­tak­ki

Kor­keim­man voima var­jo­si avio­ta tun­te­mat­to­man Neit­syen, joka on ihana pelto kai­kil­le, jotka tah­to­vat vil­jel­lä pe­las­tus­taan vei­sa­ten: Hal­le­lu­ja!

3. ii­kos­si

Juma­lan va­lit­se­ma Neit­syt kii­ruh­ti Eli­sa­be­tin luo, jonka lapsi kuul­les­saan Neit­seen ter­veh­dyk­sen hy­päh­ti ilos­ta äi­tin­sä koh­dus­sa ja niin lau­loi Ju­ma­lan­syn­nyt­tä­jäl­le:

Iloit­se, kuih­tu­mat­to­man vesan kas­vat­ta­nut vii­ni­puu; iloit­se, puh­taan he­del­män tuot­ta­nut maa. Iloit­se Sinä, jossa kas­vaa ih­mis­rak­kau­den vil­je­li­jä; iloit­se Sinä, joka syn­ny­tät elä­mäm­me is­tut­ta­jan. Iloit­se, lau­peu­den run­sas­ta satoa kas­va­va pelto; iloit­se lop­pu­ma­ton­ta armoa tar­joa­va pöytä. Iloit­se, sillä sinä kas­va­tat pa­ra­tii­sin kuk­ka­nii­tyn; iloit­se, sillä Sinä val­mis­tat sie­luil­lem­me tur­va­pai­kan. Iloit­se, esi­ru­kouk­sen otol­li­nen suit­su­tus; iloit­se, koko maa­il­man ar­mah­dus. Iloit­se, Ju­ma­lan hyvä tahto kuo­le­vais­ta koh­taan; iloit­se, kuo­le­vais­ten us­kal­lus Ju­ma­lan edes­sä.

Iloit­se, Mor­sian, avio­ta tun­te­ma­ton!

4. kon­tak­ki

Har­kit­se­vai­nen Joo­sef epäi­lys­ten­sä myrs­kys­sä häm­men­tyi, tie­täes­sään Sinut kos­ke­mat­to­mak­si, ja luuli Sinua pe­te­tyk­si. Mutta saa­des­saan tie­tää kai­ken ole­van Py­häs­tä Hen­ges­tä hän lausui: Hal­le­lu­ja!

4. ii­kos­si

Pai­me­net kuu­li­vat en­kel­ten lau­laen ylis­tä­vän Kris­tuk­sen syn­ty­mää ja kii­ruh­taes­saan ikän kuin pai­me­nen luo he koh­ta­si­vat Hänet Maria-äi­dis­sä lai­dun­ta­nee­na viat­to­ma­na Ka­rit­sa­na ja vei­sa­si­vat Ma­rial­le:

Iloit­se, Ka­rit­san ja Pai­me­nen Äiti; iloit­se, jär­jel­lis­ten lam­pai­den tarha. Iloit­se, nä­ky­mät­tö­mäin vi­hol­lis­ten kar­kot­ta­ja; iloit­se, pa­ra­tii­sin port­tien avaa­ja. Iloit­se, sillä kaik­ki tai­vaas­sa rie­muit­see maan kans­sa; iloit­se, sillä kaik­ki maan pääl­lä oleva kar­ke­loi tai­vaan kans­sa. Iloit­se, apos­to­lien vai­ke­ne­ma­ton suu; iloit­se, hyvin kil­voi­tel­leit­ten voit­ta­ma­ton roh­keus. Iloit­se, uskon vahva pe­rus­tus; iloit­se, armon kir­kas tun­te­mus. Iloit­se Sinä, jonka kaut­ta tuo­ne­la rii­sut­tiin; iloit­se Sinä, jonka kaut­ta mei­dät kun­ni­aan puet­tiin.

Iloit­se, Mor­sian, avio­ta tun­te­ma­ton!

5. kon­tak­ki

Näh­des­sään Ju­ma­lan oh­jaa­man täh­den tie­tä­jät seu­ra­si­vat sen valoa, ja se lyh­ty­nään he et­si­vät vä­ke­vää Ruh­ti­nas­ta. Saa­vut­tu­aan Saa­vut­ta­mat­to­man luo he iloit­si­vat vei­sa­ten Hä­nel­le: Hal­le­lu­ja!

5. ii­kos­si

Kal­dea­lai­set nä­ki­vät Neit­seen kä­si­var­rel­la Hänet, joka kä­del­lään on luo­nut ih­mi­sen. Vaik­ka Hän oli­kin ot­ta­nut orjan muo­don, he ym­mär­si­vät Hänet Val­ti­aak­si ja rien­si­vät lah­join Häntä pal­ve­le­maan ja lausu­maan Siu­na­tul­le:

Iloit­se, las­ke­mat­to­man täh­den Äiti; iloit­se, sa­lai­sen päi­vän koit­to. Iloit­se Sinä, joka olet sam­mut­ta­nut pe­tok­sen pät­sin; iloit­se Sinä, joka va­lai­set Kol­mi­nai­suu­den py­hi­te­tyt pal­ve­li­jat. Iloit­se Sinä, joka ku­kis­tat jul­man hir­mu­val­ti­aan; iloit­se Sinä, joka näy­tät meil­le ih­mi­siä ra­kas­ta­van Her­ran, Kris­tuk­sen. Iloit­se Sinä, joka olet pääs­tä­nyt epä­ju­mal­ten pal­von­nas­ta; iloit­se Sinä, joka olet nos­ta­nut mei­dät syn­nin loas­ta. Iloit­se Sinä, joka lak­kau­tit tulen ku­mar­ta­mi­sen; iloit­se Sinä, joka hil­lit­set hi­mo­jen lie­kin. Iloit­se, us­ko­vien puh­tau­teen oh­jaa­ja; iloit­se, kaik­kien su­ku­pol­vien ilo.

Iloit­se, Mor­sian, avio­ta tun­te­ma­ton!

6. kon­tak­ki

Toteut­taen en­nus­tuk­set Si­nus­ta tie­tä­jät pa­la­si­vat Ba­by­lo­niin ja Ju­ma­lan hen­ges­sä saar­na­si­vat Si­nus­ta Kris­tuk­ses­ta kai­kil­le, mutta jät­ti­vät tur­han­pu­hu­ja He­ro­dek­sen, joka ei ym­mär­tä­nyt vei­sa­ta: Hal­le­lu­ja!

6. ii­kos­si

Vapah­ta­ja, lois­taes­sa­si Egyp­tis­sä to­tuu­den valoa, Sinä kar­ko­tit val­heen pi­mey­den, sillä voi­maa­si kes­tä­mät­tä sen epä­ju­ma­lat ku­kis­tui­vat, ja niis­tä va­pau­tu­neet huusi­vat Ju­ma­lan­syn­nyt­tä­jäl­le:

Iloit­se, ih­mis­ten oi­ke­aan joh­dat­ta­ja; iloit­se, pa­ho­jen hen­kien ku­kis­ta­ja. Iloit­se Sinä, joka pol­jit maa­han pe­tok­sen har­han; iloit­se, epä­ju­mal­ten ka­va­luu­den pal­jas­ta­ja. Iloit­se, meri, joka hu­ku­tit hen­ki­sen faa­raon; iloit­se, kal­lio, joka juo­tit elä­mää ja­noa­vat. Iloit­se, pi­mey­des­sä ole­via oh­jaa­va tu­li­pat­sas; iloit­se, pil­veä laa­jem­pi maa­il­man suoja. Iloit­se, man­naa seu­ran­nut ruoka; iloit­se, pyhän iha­nuu­den pal­ve­li­ja. Iloit­se Sinä, lu­vat­tu maa; iloit­se Sinä, hun­ajan ja mai­don virta.

Iloit­se, Mor­sian, avio­ta tun­te­ma­ton!

7. kon­tak­ki

Simeo­nin val­mis­tau­tues­sa muut­ta­maan tästä pe­tol­li­ses­ta ajas­ta Sinut an­net­tiin lap­su­kai­se­na hä­nel­le, mutta hän tunsi Si­nus­sa täy­del­li­sen Ju­ma­lan. Sen täh­den hän häm­mäs­tyi sa­no­ma­ton­ta vii­saut­ta­si vei­sa­ten: Hal­le­lu­ja!

7. ii­kos­si

Ilmes­tyes­sään Luoja näyt­ti meil­le, omil­le luo­duil­leen, ko­ko­naan uuden, sie­me­net­tä ver­so­neen luo­muk­sen. Hän var­je­li Neit­seen kos­ke­mat­to­ma­na, jotta me näh­des­säm­me tämän ih­meen vei­sa­ten ylis­täi­sim­me Ju­ma­lan­syn­nyt­tä­jä:

Iloit­se, ka­toa­mat­to­muu­den kukka; iloit­se, it­se­hil­lin­nän kruu­nu. Iloit­se Sinä, ylös­nouse­muk­sen esi­ku­va­na lois­ta­va; iloit­se Sinä, en­kel­ten elä­mään opas­ta­va. Iloit­se, ja­lo­he­del­mien puu, joka us­ko­via ra­vit­see; iloit­se, su­loi­nen sii­mes­puu, joka monia suo­jaa. Iloit­se Sinä, joka it­ses­sä­si kan­noit ek­sy­neit­ten opas­ta­jan; iloit­se Sinä, joka syn­ny­tit van­kien va­paut­ta­jan. Iloit­se, van­hurs­kaan Tuo­ma­rin le­py­tys; iloit­se, mo­nien rik­ko­mus­ten ar­mah­dus. Iloit­se, alas­to­mia roh­kai­se­va puku; iloit­se kaik­ki pyy­teet voit­ta­va rak­kaus.

Iloit­se, Mor­sian, avio­ta tun­te­ma­ton!

8. kon­tak­ki

Näh­tyäm­me oudon syn­ny­tyk­sen kart­ta­kaam­me maa­il­maa ja suun­nat­kaam­me mie­lem­me tai­vaa­seen, sillä tämän täh­den Ju­ma­la il­mes­tyi nöy­rä­nä ih­mi­se­nä maan pääl­le, tah­toen saat­taa kor­keu­teen ne, jotka Hä­nel­le vei­saa­vat: Hal­le­lu­ja!

8. ii­kos­si

Kuvaa­ma­ton Sana oli täy­del­li­ses­ti al­haal­la ole­vien kes­kel­lä silti yl­hääl­lä ole­via jät­tä­mät­tä, sillä ju­ma­lal­li­nen alas­las­keu­tu­mi­nen ei ollut pai­kal­lis­ta siir­ty­mis­tä vaan syn­ty­mis­tä Ju­ma­lan va­lit­se­mas­ta Neit­sees­tä, joka kuuli:

Iloit­se, ää­ret­tö­män Ju­ma­lan sija; iloit­se, kun­niak­kaan sa­lai­suu­den ovi. Iloit­se, us­kot­to­mien epäi­le­mä sa­no­ma; iloit­se, us­ko­vais­ten varma kers­kaus. Iloit­se Sinä, joka kan­noit ke­ru­bi-is­tui­mel­la ole­vaa; iloit­se, Sinä se­ra­fien saat­ta­man lois­ta­va asu­mus. Iloit­se Sinä, jossa vas­ta­koh­dat yh­ty­vät; iloit­se Sinä, jossa neit­syys ja äi­tiys koh­taa­vat. Iloit­se Sinä, jonka kaut­ta lain­rik­ko­mus mi­tä­töi­tiin; iloit­se Sinä, jonka kaut­ta pa­ra­tii­si avat­tiin. Iloit­se, Kris­tuk­sen val­ta­kun­nan avain; iloit­se, ian­kaik­kis­ten hy­vyyk­sien toivo.

Iloit­se, Mor­sian, avio­ta tun­te­ma­ton!

9. kon­tak­ki

Kaikki en­kel­voi­mat häm­mäs­tyi­vät li­hak­si­tu­le­mi­se­si suur­ta ta­pah­tu­maa, sillä he nä­ki­vät lä­hes­ty­mät­tö­män Ju­ma­lan kai­kil­le lä­hes­tyt­tä­vä­nä ih­mi­se­nä, joka asui mei­dän kes­kel­läm­me ja jolle kaik­ki suu­rel­la ää­nel­lä vei­saa­vat: Hal­le­lu­ja!

9. ii­kos­si

Juma­lan­syn­nyt­tä­jä, me näem­me mo­ni­sa­nai­set pu­heen­tai­ta­jat ka­lo­jen lail­la myk­ki­nä edes­sä­si, sillä he eivät osaa sanoa, miten saa­toit neit­see­nä py­syen syn­nyt­tää. Mutta me tätä sa­lai­suut­ta ih­me­tel­len huu­dam­me us­kos­sa:

Iloit­se, Ju­ma­lan vii­sau­den vas­taa­not­ta­ja; iloit­se, hänen kait­sel­muk­sen­sa aar­re­ait­ta. Iloit­se Sinä, joka osoi­tit vii­saat ym­mär­tä­mät­tö­mik­si; iloit­se Sinä, joka to­dis­tit sa­nan­tai­ta­jat mie­let­tö­mik­si. Iloit­se, sillä viek­kaat väit­te­li­jät ovat ty­per­ty­neet; iloit­se, sillä ta­ru­jen se­pit­tä­jät ovat me­neh­ty­neet. Iloit­se Sinä, joka ha­joi­tat atee­na­lais­ten val­heet; iloit­se Sinä, joka täy­tät ka­las­ta­jain pyy­dyk­set. Iloit­se Sinä, joka vedät tie­tä­mät­tö­myy­den sy­vyy­des­tä; iloit­se Sinä, joka annat mo­nil­le tie­don val­keu­den. Iloit­se, pe­las­tus­ta kai­paa­vien laiva; iloit­se, maa­il­man alus­ten sa­ta­ma.

Iloit­se, Mor­sian, avio­ta tun­te­ma­ton!

10. kon­tak­ki

Kaiken Val­tias tuli lu­pauk­sen­sa mu­kaan maa­il­maan tah­toen pe­las­taa sen ja kai­ken kait­si­ja­na kui­ten­kin il­mes­tyi mei­dän täh­tem­me ih­mi­se­nä kut­suen sa­man­kal­tai­sel­la sitä, mikä on sa­man­kal­tais­ta, ja Hän Ju­ma­la­na kuu­lee, kun vei­saam­me: Hal­le­lu­ja!

10. ii­kos­si

Juma­lan­syn­nyt­tä­jä Neit­syt, Sinä olet neit­seit­ten ja kaik­kien luok­se­si kii­ruh­ta­vain suo­ja­muu­ri, sillä sel­lai­sek­si teki Sinut, oi Puh­das, tai­vaan ja maan Luoja asues­saan ole­muk­ses­sa­si ja opet­taes­saan mei­dät kaik­ki lau­la­maan Si­nul­le:

Iloit­se, kun­nia­kas neit­syy­den pyl­väs; iloit­se, pe­las­tuk­sen port­ti. Iloit­se, hen­gel­li­sen uu­del­leen­luo­mi­sen alku; iloit­se, ju­ma­lal­li­sen hy­vyy­den ja­ka­ja. Iloit­se, sillä Sinä uu­des­ti­syn­ny­tit mei­dät syn­nis­sä syn­ty­neet; iloit­se, sillä Sinä kir­kas­tit mie­let­tö­mien jär­jen. Iloit­se Sinä, joka ku­kis­tit sy­dä­men tur­me­li­jan; iloit­se Sinä, joka syn­ny­tit puh­tau­den kyl­vä­jän. Iloit­se Sinä, kos­ke­mat­to­muu­den avion hää­huo­ne; iloit­se Sinä, joka yh­dis­tät us­ko­vat Her­ran kans­sa. Iloit­se, neit­seit­ten vii­sas kas­vat­ta­ja; iloit­se, py­hien sie­lu­jen mor­sius­nei­to.

Iloit­se, Mor­sian, avio­ta tun­te­ma­ton!

11. kon­tak­ki

Jokai­nen veisu jää va­ja­vai­sek­si pyr­kies­sään ku­vaa­maan lau­peu­te­si koko run­saut­ta, oi pyhä Ku­nin­gas, sillä vaik­ka kan­tai­sim­me Si­nul­le yhtä monta lau­lua kuin on hiek­ka­jy­viä, eivät ne olisi mi­tään sen rin­nal­la, mitä Sinä olet an­ta­nut meil­le, jotka vei­saam­me: Hal­le­lu­ja!

11. ii­kos­si

Me näem­me pyhän Neit­syen va­loi­sa­na lamp­pu­na, joka il­mes­tyi pi­mey­des­sä ole­vil­le, sillä ot­taen vas­taan ai­neet­to­man valon Hän ohjaa kaik­ki ju­ma­lan­tun­te­mi­seen ja va­lai­see mie­len aamun val­keu­del­la. Näin vei­sa­ten häntä kun­nioit­ta­kaam­me:

Iloit­se, hen­gel­li­sen au­rin­gon säde; iloit­se, hä­viä­mät­tö­män Val­keu­den ka­jas­tus. Iloit­se, sie­lua kir­kas­ta­va sa­la­ma; iloit­se, vi­hol­li­set lyövä uk­ko­nen. Iloit­se, sillä Si­nus­ta koit­taa kirk­kaa­na lois­ta­va Val­keus; iloit­se, sillä Si­nus­ta vir­taa vuo­las joki. Iloit­se, kas­te­mal­jan esi­ku­va, iloit­se, syn­nin saas­tan pois­ta­ja. Iloit­se, ve­si­kul­ho, jossa oma­tun­to puh­dis­te­taan; iloit­se, malja, joka tar­jo­aa rie­mua. Iloit­se, Kris­tuk­sen hyvä tuok­su; iloit­se, sa­la­tun run­sau­den elämä.

Iloit­se, Mor­sian, avio­ta tun­te­ma­ton!

12. kon­tak­ki

Tah­toen suoda an­teek­sian­non mui­nai­sis­ta ve­lois­ta kaik­kien ih­mis­ten ve­las­ta Va­paut­ta­ja tuli itse ar­mos­ta etään­ty­nei­den luo, ja re­vit­ty­ään rikki vel­ka­kir­jan Hän kuu­lee kaik­kien vei­saa­van: Hal­le­lu­ja!

12. ii­kos­si

Ylis­täes­säm­me syn­nyt­tä­mää­si me kaik­ki vei­suin kii­täm­me Sinua, Ju­ma­lan­syn­nyt­tä­jä, elä­vää temp­pe­liä, sillä asut­tu­aan Si­nus­sa Herra, joka pitää kai­ken kä­des­sään, py­hit­ti Sinut, teki kun­niak­kaak­si ja opet­ti kaik­ki vei­saa­maan Si­nul­le:

Iloit­se, Ju­ma­lan ja Sanan malja; iloit­se, pyhiä kor­keam­pi pyhä. Iloit­se, Hen­gen kul­taa­ma arkki; iloit­se, elä­män lop­pu­ma­ton aarre. Iloit­se, hurs­kait­ten hal­lit­si­jain kal­lis kruu­nu; iloit­se, hurs­kait­ten sie­lun­pai­men­ten kun­nial­li­nen kers­kaus. Iloit­se, Kir­kon sor­tu­ma­ton torni; iloit­se, val­ta­kun­nan ku­kis­tu­ma­ton muuri. Iloit­se, Sinä, jonka kaut­ta ko­ho­te­taan voi­ton­merk­ki; iloit­se Sinä, jonka kaut­ta vi­ha­mie­het ku­kis­tu­vat. Iloit­se, ruu­mii­ni pa­ran­nus; iloit­se, sie­lu­ni pe­las­tus.

Iloit­se, mor­sian, avio­ta tun­te­ma­ton!

13. kon­tak­ki

Oi suu­res­ti ylis­tet­ty äiti, kaik­kia pyhiä py­him­män Sanan syn­nyt­tä­jä! Ota vas­taan nyt kan­ta­mam­me ylis­tys ja pääs­tä kai­kis­ta vaa­rois­ta ja tu­le­vis­ta vai­vois­ta mei­dät, jotka Sinun täh­te­si vei­saam­me: Hal­le­lu­ja, hal­le­lu­ja, hal­le­lu­ja!

Се́й конда́къ глаго́лется три́жды. Та́же Икосъ 1-й и Конда́къ 1-й

Aka­tis­tos Kaik­kein Py­him­mäl­le Ju­ma­lan­syn­nyt­tä­jäl­le suo­mek­si
Muut teks­tit suo­mek­si